7.-11.8.2008 Tallinna, Pärnu, Virumaa
14.8.2008
7.8.2008 Tallinna Loomade Hoiupaik
Lähdimme torstaina Eckerö Linellä kohti Tallinnaa. Laivan aamiaisbuffetin turvottamina lähdimme ensin hieman shoppailemaan ja tarhan auettua kahdelta ajoimme sinne. Tarhalla olikin jo myös tarhareissulla olevat Hämy ja Heini. Tutustuimme tarhan koiriin ja sivuillemme pääsikin kotia etsimään mm. Matami, Monica, Julio ja Tuisku. Vietimme aikaa myös jo sivuilla olevien Josefin, Dobin, Miksun, Ramin, Jaakon, Kendin, Boycen ja Tysonin kanssa. Oli mukava huomata että Rami oli hieman rauhoittunut ja siitä löytyi uusia positiivisia puolia. Myös Josef teki vaikutuksen rauhallisella ja sympaattisella olemuksellaan.
Kävimme myös rapsuttelemassa kissoja. Monta ihanaa ja sosiaalista kattia odottelee uutta huolehtivaa kotia. Kerrankin oli aikaa rauhassa tutustua eläimiin eikä ollut kiire takaisin laivaan.
Tarhan sulkeuduttua lähdimme ajelemaan rauhassa kohti Pärnua ja Tanjankin kaasujalka pysyi kerrankin kurissa ;D
8.-10.8.2008 Pärnu varjupaik
Seuraavina parina päivänä vietimme aikaa Pärnun tarhalla. Perjantaina tarhalla olivat myös Hämy ja Heini. Kannoimme parakkeihin mukanamme tuomia lahjoitusruokia ja tutustuimme koiriin. Tällä kertaa tuntuikin olevan paljon mukavia ja sosiaalisia koiria tarhalla kotia odottelemassa. Sääkin suosi meitä ja ilma oli aurinkoinen.
Valitettavasti Birjo kerkesi olemaan tarhalla vain vähän aikaa, koska joutui olemaan pyydystämässä kissoja. Oli kuitenkin kiva huomata että tarhalla käy aktiivisesti vapaaehtoisia työntekijöitä auttamassa. Nyt valmiina oli myös juoksuaitaus agilityesteineen. Mukava oli myös tavata sivuillamme jo kotia etsivät Jesper, Viki ja Poiss Kerri. Poiss Kerri sai kulkea tarhan alueella vapaasti ja se olikin selkeästi rauhoittanut poikaa. Myös Jesperin jalat olivat selkeästi vahvistuneet ja se oli muutenkin muuttunut pirteämmäksi.
Ollessamme tarhalla sinne tuli kotia etsimään myös kesyrottapoikue ja kani. Ihastelimme rotanpoikasia jotka tuntuivatkin olevan tottuneita käsittelyyn.
Kissoja oli tällä kertaa vähemmän kun normaalisti. Kuitenkin kaikki häkit olivat täynnä ja useammissa häkeissä oli kissoja enemmän kuin yksi sillä toinen kissaparakki ei ollut käytössä. Parakkiin tehtiin parhaillaan täyspuhdistusta.
Ollessamme tarhalla mukavan oloinen perhe kävi hakemassa Ronni- koiran uuteen kotiin. Myös yksi koirista pääsi takaisin omaan kotiinsa. Perhe oli etsinyt koiraa jo muutaman päivän ja viimein löysivät sen tarhalta. Jälleennäkemisen riemu oli rajaton eikä ollut tarvetta jäädä miettimään huolehdittiinko koirasta.
Tarhalla oli myös aivan ihania pieniä koiranpentuja. Jälleen kerran voi vain ihmetellä miten ihmiset voivat hylätä täysin avuttomia pentuja kylmästi ja sydämettömästi. Olisi niin tärkeää leikkauttaa koiransa jotta vahinkopentueita ei pääsisi syntymään ja näin hylättyjen koirien määrä vähenisi.
11.8.2008 Virumaa varjupaik
Maanantai- aamuna lähdimme sitten ajelemaan kohti Virumaata. Alkuvaikeuksien jälkeen löysimme vihdoin oikealle tielle. Oli mukava nähdä uusia maisemia koska emme olleet ennen ajaneet Pärnusta Virumaan suuntaan. Matkalla saimme taas ihmetellä virolaista tapaa pitää koiria irti. Ainakin yhden koiran päälle meinasimme ajaa ja useita näimme juoksentelemassa pitkin maantien vierustaa. Päästyämme vihdoin Rakveren kaupunkiin ostimme kissoille ruokaa ja hiekkaa tarhalle vietäväksi (kiitos yksityisen lahjoittajan ;). Tämän jälkeen ajoimme tarhalle jossa Liis olikin meitä vastassa. Harmiksemme sää muuttui juuri sateiseksi kun aloimme tutustumaan eläimiin. Pentuaitauksessa Jass, Muki ja kolmas pentu hyppivät vastemme ja nuolivat naamojamme niin että olimme täysin kurassa :D
Koiria olikin tarhalla useita ja kaikki vaikuttivat mukavilta. Moikkasimme myös jo sivuillammekin kotia etsiviä Viljaa, Keviniä ja Roki Rockefelleriä. Kevin oli selkeästi hieman rauhoittunut ja aikuistunut vaikka ottikin meidät erittäin iloisesti vastaan. Myös kurja sää varmasti osaltaan rauhoitti koiria ja teki käynnistä hieman masentavan.
Kävimme myös katsomassa kissoja ja olot olivat melkoisen ankeat. Onneksi tarhalla parhaillaan rakennettaan uusia kissa”taloja”, joten parannusta on luvassa.
Tapasimme myös cockerspanielin joka oli tarhalla toipumassa. Koira oli löytyessään ollut lähes kuollut. Madot olivat syöneet koiran kiveksiä, penistä ja takapäätä niin että koira ei vieläkään kolmen viikon päästä voinut istua. Virumaan tarhan sivuilla kerätäänkin rahaa koiran lääkärikuluihin. Koira otti meidät kuitenkin vastaan ystävällisesti ja iloisesti.
Kello kulki taas liian nopeasti ja olikin aika lähteä kohti Tallinnaa. Otimme mukaamme suomesta kodin löytäneen ihanan Atsalean. Kesken matkan huomasimme että auton takaa alkaa hiipimään hirveä löyhkä. Atsaleahan se siellä oli kakannut takaboxiin mutta koska meillä oli niin kiire emme kerenneet kakkoja pysähtyä siivomaan. Loppumatka satamaan menikin sitten nenästä kiinni pitäen :D
Laivamatka meni Atsalean kassa hytissä makoillessa ja olihan se taas jo mukava palata kotiinkin omien karvaturrien luokse!
Merita & Tanja