Tallinna- Pärnu 7.-8.9.2007
22.9.2007
Ilma oli sykyisen kaunis kun lähdimme Nordic Jet Linellä kohti Tallinnaa. Mukanamme oli takakontillinen täynnä lahjoitusruokaa vietäväksi Pärnun tarhalle. Tallinnaan saapuessamme matkasimme ensin Tallinnan tarhalle. Siellä tutustuimme nopeasti ennen sulkemisaikaa koiriin ja jatkoimme matkaa Pärnuun. Tallinnan tarhalta lähti mukaamme Mari, joka oli tullut tarhalle jo aiemmin päivällä.
Matkalla Pärnuun juutuimme liikenneruuhkaan, koska Pärnuun johtavalla tiellä tehtiin tietöitä. Ilta oli jo pimeä kun saavuimme Pärnuun, joten Hommiku hostellimme löytyminen osoittautui hieman haasteelliseksi...
Hostellin löydyttyä huomasimme oven olevan lukossa ja ovella lukevan vastaanoton olevan auki 10-18!! Ihmetys oli suuri koska olimme ilmoittaneet tulevamme myöhään illalla mutta minkäänlaista ohjetta tämän varalle emme olleet saaneet. Onneksi löysimme puhelinnumeron josta saimme tietää ovikoodin ja näin pääsimme matkatavaroinemme sisälle. Huoneemme ovi olikin jätetty auki ja huoneen maksun voisimme jättää huoneen pöydälle. Luottamus meihin suomalaisiin oli siis ainakin kunnossa!
Aamulla nousimme aikaisin aamupalalle ja siitä lähdimmekin suoraan Pärnun tarhalle joka oli avoinna 10-14 lauantai kun oli. Tarhalla meitä oli vastassa tarhan uusi ”johtaja”, joka vaikutti oikein mukavalta naiselta. Kannoimme takakontissa olevat lahjoitusruuat tarhan toimistoparakkiin ja aloimme tutustumaan tarhalla oleviin eläimiin. Mari olikin jo ottanut talutettavaksi koiran, joka oli hyvin surullista katsottavaa. Koiran jalat olivat todella heikossa kunnossa ja koira oli lähes sokea. Nyt tämä vanhus on onnekseen päässyt jo enkeliksi Taivaan kotiin.
Koiria tarhalla oli yhteensä n. 15- 20 ja sieltä löytyikin sivuillamme kotia etsineet Aramis, Palle, Rusina, Ronjaroo, Jarna, Karri, Korgi ja Änni. Änni on tänäpäivänä jo omassa kodissaan Suomen puolella ja tottelee nykyisin nimeä Martta:).
Rusina odottelee tarhalla vielä uutta omistajaansa
Lenkittelimme ja tutustuimme koiriin ja myös tarhan työntekijät kertoivat mielellään meille lisää koirista. Vastaanotto tarhalla tuntui hyvin myönteiseltä ja työntekijät olivat mielissään että olimme heitä vapaa- ehtoisesti auttamassa ja etsisimme kotia Suomesta koirille jotka eivät todennäköisesti kotia Virosta saisi. Myös lahjoitusruokamme olivat enemmän kuin tervetulleita! Tutustuimme myös tarhan kissoihin joita oli harmittavan monta. Yllätyksekseni useimmat tarhan kissoista vaikuttivat hyvin sosiaalisilta. Syöttelinkin kissoille nakkeja, jotka tuntuivat kelpaavan hyvin nälkäisiin suihin.
Osa kissojen häkeista sijaitsevat koirahäkkien yläpuolella
Kissanpentuja oli valitettavan paljon...
Sitten olikin jo aika lähteä ajamaan takaisin Tallinnan suuntaan. Hyvästelimme tarhan henkilökunnan ja lähdimme kävelemään autoa kohti. Sitten tapahtui todella pelottava tilanne. Tarhan pihalla kopissa ollut Sämmi koira, joka oli eristyksissä muista koirista aggressiivisuutensa takia, syöksyi meitä ja Änni- koiraa kohti todella aggressiivisen näköisenä! Pelästyimme toden teolla koska olimme luulleet Sämmin olevan kytkettynä. Onneksemme viime metreillä Sämmi kääntyi tarhatyöntekijöiden huutaessa sille, ja palasi takaisin koppiinsa. Huh, mikä tilanne!
Tarhalla käynnistä jäi kuitenkin hyvin positiivinen tunne että jatkossa yhteistyö tarhan kanssa tulisi toimimaan hyvin uuden johtajan kanssa. Tarhan työntekijät osasivat myös puhua oikein hyvin englantia, joten yhteydenpitämisenkin pitäisi olla jatkossa sujuvaa. Tarhalla oli myös suunnitteilla leikkiaitauksen rakentaminen tarhan pihalle, joka tietenkin olisi mahtavaa tarhan koirien kannalta.
