|
Napsun kotiutuminen on sujunut suhteellisen hyvin. Kissoistani Vuokon kanssa Napsuli tulee jo hyvin toimeen (pesevät toisiaan ja puskevat toisiaan ja leikkivät), mutta Purren kanssa on edelleen hieman takkuisempaa. Purre on hanakka antamaan Napsulle tassua, kun Napsuli yrittää tehdä tuttavuutta puskien. Mutta olen todistettavasti nähnyt kun Purre otti Napsun puskemiset tyytyväisenä vastaan, joten ei näiden kahden suhde ihan huono kuitenkaan ole.
Napsu on oppinut kissaltani Vuokolta ikävän tavan.... Vuokolla on joskus tapana (nykyisin harvemmin) pissailla vääriin paikkoihin, kun kaikki ei mene aivan kuin kissa itse haluaisi ja Napsu on omaksunut tämän tavan Vuokkoa matkien. Vuokko aloitti tavan pitkästä aikaa kun Napsuli muutti meille, mutta nyt taas käy hiekkalaatikolla. Eilen Napsu pissasi avomieheni päälle. Mua tilanne nauratti ihan suunnattomasti, mutta mieheni oli vähän myrtsinä... =) Jussi oli juuri imuroinut talomme ala- ja keskikerroksessa, ja Napsuli oli ilmeisesti sitä mieltä, että tänään ei ole mikään siivouspäivä - varsinkaan hiekkalaatikoiden läheisyydessä (jotka siis ovat alakerrassa kolmin kappalein, ja jotka tyhjennän joka päivä) . Aattelin kyllä käyttää Napsulia eläinlääkärissä, että ne tutkivat ettei ole mitään virtsatievaivoja tms. Vuokolla virtsatietulehduksia on ollut, mutta Napsu ei ainakaan oireile ja käyttäydy samoin kuin Vuokko kärsiessään em. vaivoista. Vuokko on tutkittu niin läpi kotaisin, on tehty ultraäänet ja röntgenit ym. mutta eläinlääkäri sanoi, että se on korvien välissä jotakin traumoja tai protestia mikä saa Vuokon joskus pissailemaan. Vuokolla on samantapainen tausta kuin Napsulla. Tyttö on löytynyt Vuosaaresta seikkailemasta, mistä se päätyi Hesylle ja sieltä edelleen mun pusuteltavaksi ja rapsutettavaksi.
Raksut on Napsun lempiruokaa, ja niitä tyttö mutustaa hyvällä ruokahalulla. Joskus Napsu syö myös Latzin märkäruokaa, mutta ei ole Royal Caninin raksuja voittanutta - tai no, lihaakin Napsu syö innokkaasti silloin kun sitä on tarjolla. Kun ollaan kokattu, ollaan annettu Napsulle ja Vuokolle lihaa (jauhelihaa, broileria, kotimaista poroa, kotimaista hirveä yms...) ja ne kyllä uppoaa Napsuun ihan kympillä. Tyttö ei kuitenkaan ole niin höpsönä lihan perään kuin Vuokko, joka saa aina hepulin kun näkee ja haistaa lihaa keittiössämme. Purre ei välitä Napsun ja Vuokon lihahömpsötyksistä, vaan kissanruoka on Purrelle sitä ainoaa oikeaa murkinaa.
Muhun ja avomieheeni Napsu ei suhtaudu enää niin epäluuloisesti kuin aivan alussa. Mut kohdatessaan Napsu ei enää väistele, vaan saattaa jopa tulla kerjäämään rapsutuksia. Napsulla on tapana tulla joskus nukkumaan meidän kanssa. On kuulemma nukkunut monena yönä mun päällä, itselläni ei ole tästä havaintoa. =) Eilen kun menin nukkumaan, niin Napsuli kehräsi silityksiä saaneena tyytyväisesti vieressäni. Napsu tykkää hurjasti silityksistä, mutta meinaa joskus leikillään hammastella kun on kauan saanut silityksiä ja on siitä ihan täpinässä. Sylikissa Napsu ei ole, mutta muutaman kerran olen nostanut ajatuksissani vahingossa tytön syliini - kun olen unohtanut ettei Napsuli ole sylikissa Vuokon ja Purren tavoin - , niin kyllä tyttö on vähän aikaa sylissä pysynyt.
T:Päivi
|