Rekku Rescue ry

Voi kurjuus.. tarkkana siis meidän ihmisten karkkien ja purkkapussien sijoittelun kanssa.
http://www.iltalehti.fi/helsinki/200903 ... 3_hi.shtml

_________________
Olen yksi niistä ihmisistä, joille yksi elämän tarkoituksista on olla koirilleni se ihminen,
jolle koira tahtoo olla ihmisen paras ystävä.
-Uma Aaltonen-

Itsellä pisti silmään tuo "tuhansien eurojen liuotushoito"...eikai se nyt oikeasti niin kallista ole?

_________________

Itse tuli opittua ksylitolin vaarallisuus kantapään kautta, kun nuorimmainen oli jokunen vuosi takaperin yksi perjantai-ilta puuhastellut leffan aikana sadan kappaleen purkkapussin kitusiinsa. Onneksi päätettiin tulla elokuvista suoraan kotiin, eikä jääty minnekään "yksille" tai kavereita morjestamaan. Muuten olisin melko varmasti yhtä koiraa "köyhempi".

Kotiin tullessa vastassa oli hoperteleva koira, joka ei pysynyt kunnolla pysytyssä. Ensimmäisenä mieleeni tuli epilepsia kohtaus, mutta exä onneksi huomasi tutkia kämppää tarkemmin ja löysi tyhjän purkkapussin. Koiran sai vielä virkoamaan hunajalla sen verran, että sai oksetettua suolalla ja sieltähän se koko 100 kpl könde tuli nätisti parkkipaikalle matkalla päivystykseen. Sinänsä onni, että eivät olleet kerinneet vielä sulaa kunnolla mössöksi vaan tulivat suht kokonaisina pihalle. Sellaiseen määrään olisi todennäköisesti kuollut tai ainakin voinut tukehtua oksentaessa.

Tässä tarinassa oli onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin. Myös myöhemmin otetut maksa-arvot olivat onneksi kunnossa.

_________________

^Meillä kävi samanlainen tuuri, onneksi oltiin vain kaupassa käymässä eikä pidempään poissa. Kun oltiin hetki oltu kotona, Nera tuli yhtäkkiä viereen ja oksensi kaaressa(yleensähän koirat jonkin aikaa kakovat, ennen kuin oksu tulee, mutta tämä lensi ihan ilman mitään ennakkovaroituksia). Oksensi vielä uudelleen ja sitten alkoi hoipertelu. Ihmeteltiin myös, mikä koiraa vaivaa ennen kuin Kari löysi oksennuksesta purkkatyynyn ja toisesta huoneesta lattialta varastetun purkkapussin.

Tässä vaiheessa Nera oli vielä sen verran tajuissaan että sain ruiskutettua sokerivettä sen suuhun. Onneksi lähti virkoamaan nopeasti ja alkoi pian itsekin syödä. Kieltämättä nyt muistaa kyllä paremmin säilöä purkat koiravarmaan paikkaan. Eikä tuo kovin montaa tyynyä ollut edes siitä pussista syönyt ja kokoakin on kuitenkin 30 kg ja juuri ennen lähtöämme sai vielä ruuan, joten kannattaa todellakin olla oikeasti varovainen noiden xylitol-tuotteiden kanssa.

_________________

stereoravistus

Tää on yksi mun peloista. Lyydia kun kaivaa ja tutkii kaikki kassit jotka on jääny lattialle. Moni mulla yökylässä ollut kaveri varmaan pitää mua hermoheikkona kun moneen kertaan kysyn ja varmistan, et eihän kasseissa ole mitään syötävää. Ei ois eka kerta kun Lyydia ois syönyt jotain.. tähän asti onneksi vaan harmittomia karkkeja.

Mitään syötävääkin on aika laaja käsite. Ainakin meillä. Mä varmistan lisäksi, että älä sitten vaan jätä sukkia mihinkään "näkösälle".... Eli sukat kassiin aja kassi kiinni! Tai muuten saattaapi olla, että sukista on vaan varsi jäljellä Ja taas vedetään parafiiniöljyä ja sydän pamppaillen tarkkaillaan, että eihän nyt vaan ole havaittavissa mitään suolitukokseen viittaavaa.... Toistaiseksi on vatsa toiminut hyvin ja kakat on tullut nätisti sukkaan "pussitettuna"... Ja siis kyllä, meillä on välillä vähän ongelmia tämän erään nuorimmaisen ruokailutottumusten kanssa.... Mutta kun aina ei vaan tajua mitä kaikkea tuokin keksii syödä (mm. kuivakukka-asetelman tai oman hihnansa...).

_________________

no ainakin ihmisen liuotushoito maksaa kuulemma jotain tonnin verran...siis näin olen kuullut, en tiiä sitten..kallista se on kuitenkin.

Oltiin tänään päivystyksessä ja sinne tuli meen jälkeen koira, joka oli syönyt xylitol-purkkaa ja mennyt aivan veltoksi.

Koira oli tullessaan tajuissaan mutta sekavan oloinen.

Nostan tätä topiccia varoituksena/muistutuksena xylitolin vaarallisuudesta.

Kaikista paras ensiapu on tälläisiin tilanteisiin, että pitää kaiken mahdollisesti koiralle vaarallisen,
niin aina koiran ulottumattomissa. Mutta tietysti vahinkoja voi sattua ja se on aina yhtä surullista,
jos koira maksaa siitä hengellään ja se on koiran omistajalle myös kova paikka

_________________
Meidän lauma: Viipurin rescue seropit Miro ja Miska & kääpiöpystykorva Miki ja Ferro
ja marsuneiti Vilma (Hesy).
Kummikoirat: Viipurilainen Tsernishka.
Enkelikoirat: Manu (seropi), Jeri (westie) ja Jekku & Jesse (kleinspitz).

Täysi "ensiapu" eli kaiken vaarallisen laittaminen piiloon onko aika mahdotonta. Telkkarin yms. sähköjohdot, lasten lelut, meilläkin oleva ohuista puurimoista tehty kukkapöytä jne. kaiken voi iso koira järsiä ja saada sähköiskun, suolitukoksen, puutikkuja vatsaan jne. Pitäisi olla aika tyhjä koti, jos tähän meinaisi pystyä. Tottakai lähes jokainen koiranomistaja tekee kaikkensa estääkseen tuollaiset kauhukuvat xylitolista jne., mutta eipä vaan se taida olla mahdollista että kaiken saisi piiloon...

_________________
........................
Donatello von Turtles 9/06..... Rafaello von Turtles 6/10....... Topias/Topsu kateissa Porissa..... (Leonardo von Turtles 9/06 siirtyi uuteen kotiin keväällä 2011)

^Ajattelin itse samaa. Se on melko mahdotonta koota kaikki vaaralliset jutut pois. Koirat (ja miksei kissatkin) voivat kyllä keksiä mahdottomistakin asioista itselleen vaarallisia asioita..
En halua syyllistää omistajaa, koska varmasti kaikille voi yhtälailla sattua vahinkoja. Mut ikävä tapaus kuitenkin.

_________________